Lähdin aamusta bussilla Eppingeniin vähän ostoksille ja tottahan toki, kun nyt sentään luntakin sataa, piti vetää pälle niin toppatakki, pipo, kaulahuivi, säärystimet - ja no, kunnon talvikamppeet. Ja ennen Elsenzin bussipysäkkiä lumisade muutti muotoaan vesisateeksi. Tietenkin.
| Katsokaa nyt, LUNTA! |
Eppingenissä postitin pari kirjettä ja etsin kuumeisesti pakastepiparkakkutaikinaa. Ei löytynyt. Joulufiiliksissäni ostin myös ison joulutähden, siis sen kukan, kahdella eurolla! Ja melkein palellutinkin sen jo kotimatkalla...
Iltapäivällä silitin yhdeksän (9!) kauluspaitaa ja laittelin täällä innoissani kaikkea valmiiksi Anni-Lottaa ja Eveä varten. Oon muuten ihan ihmeellisen innoissani nyt kaikista joulujutuista! Illalla väänsin vielä itse sen piparitaikinankin, ekaa kertaa ikinä! Huomenna sit näkee, tarttuuko se taikina pöytään kiinni (äiti pelotteli, että itsetehty taikina tarttuu aina, kannustavaa). Mulla on kyllä kuitenkin aika vahva usko siihen, että ne piparit onnistuu, onhan meitä leipomassa huomeniltapäivällä kaksi superaupairia!
Tosiaan, huomenna NE ovat täällä - kaksi kauan kaivattua ystävää! Anni-Lotan treffaan jo päivällä, Even sitten toivottavasti illalla (kunhan se selviää koko pitkän päivän juna-lentsikka-metro-juna-trami-auto -matkasta tänne!). Glögiä, kalaruokaa, pipareita, suklaafondueta, joulumarkkinoita ja ennenkaikkea juttelemista... Kuulkaas, nyt on alkamassa niiiiiiin loistava viikonloppu! :)
Mä en niin jaksa odottaa, vielä löysin yhden paikan, missä voin fiilistellä! Mut olet kyllä oikeassa, jos me pystytään onnistumaan leipomuksissa kolmen vilkkaan kanssa, ei yksi vähän pöytään takertuva piparkakkutaikina tuota mitään ongelmia! Huomiseeeen!
VastaaPoistalaittaa vaan tarpeeksi jauhoja niin ei tartu niin pahasti ainakaan. Ja kuinka hienoa sanoa tosiaan että Huomiseen!
VastaaPoista