sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Vapaa viikonloppu

Inga ja pojat lähtivät eilen puolenpäivän aikaan mummulaan ja ja he palaavat vasta maantantai-iltapäivänä takaisin. Minä jäin kotiin vailla sen suurempia suunnitelmia. Tai no, ensiksi suunniteltiin Anni-Lotan kanssa näkevämme sunnuntaina jossain, mutta ne suunnitelmat menivät mönkään. Kysyin kyllä Ingaltakin, olisiko täällä jotain, mitä pitäisi tehdä. Ei ole, saan kuulemma vaan rentoutua. No,  ajattelin sitten, että olisi ihan kiva vain olla. Ja hitot.

Lauantai nyt meni vielä suhteellisen kivuttomasti. Pyöräilin Eppingeniin ostamaan mandariineja ja kevytjuustoa (joka ei kyllä maistunut miltään 50 prosenttisten juustojen jälkeen). Katsoin suomalaisen leffan Paha perhe (suosittelen). Tein pilatesta. Juttelin Santerin kanssa Skypessä. Poltin takkaa ja levitin kasvonaamion. Laikkailin kynsiä. Ja aika ei kulunut sitten millään! :D

Niin ja suunniteltiin me myös Anni-Lotan ja Sannan kanssa meidän pikkujouluviikonloppua! Tytöt tulee nimittäin tänne mun luo tän kuun vika viikonloppu, kun Inga, Christian ja pojat ovat Kielissä. Luvassa ainakin näillä näkymin Heidelbergin adventtimarkkinat ja joululahjaostoksia, hyvää itsetehtyä ruokaa, pipareita, glögiä ja muuta mukavaa. Ai että, oon aika innoissani! Alta kolme viikkoa enää! :))

Takaisin tähän viikonloppuun. Nukuin tänään sunnuntaina niin pitkään kuin nukutti. No puoli yhdeksään nukutti. Sitten söin aamupalaa. Imuroin. Pesin vessan. Pesin meikkisiveltimeni. Tyhjensin tuhkat takasta. Pesin keittiön verhot ja ikkunat. Värjäsin vahingossa valkoisen lempi-t-paitani haalean oranssiksi. Pesin muutakin pyykkiä. Luin kaikki mahdolliset blogit. Ja kello on nyt kaksitoista päivällä.

Voi hitsi. Olisikohan sittenkin pitänyt vain lähteä mukaan sinne mummulaan!? :D Siellä ainakin riittäisi puuhaa kolmen pojan kanssa. No, voisihan tänään mennä vielä lenkille. Ja silittää ne verhot. Ja syödä. Ja mitäs muuta... Lukea..?

//edit. Sain pelastettua sen oranssiksi värjäytyneen paidan! Iskin sen saman tien pesukoneesta pois nostettuani (ja melkein jo itkettyäni....) takaisin yksin koneeseen ja ylläripylläri, nyt se on taas valkoinen! Huh helpotus.
//edit 2. No nyt on verhot taas ikkunoissa, syöty, nukuttu päiväunet, käyty lenkillä, pesty pyykkiä, tehty pilatesta ja kirjaakin tuli luettua. Ja kello on vähän yli viisi. Mitäs sitten...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti