Sveitsi

Nyt on kuulkaas niin kiva viikonloppu takana!

Torstai-iltana suuntasin siis Sannan luo Zürichiin aivan tooosi hienolla ja nopealla ICE-junalla. Olin aivan onnessani nähdessäni Sannan ja Sannan aupair-kaveri Katin lopulta Zürichin asemalla! Voi veljet kun olikin mukavaa höpöttää kaikkia aupair-juttuja suomeksi, istua kaverin ajaman auton kyydissä ja kuunnella PMMP:tä! Joskus tosi myöhään (tosi myöhään tarkoittaa aupair-kielellä about yhtä...) päästiin Sannalle, mutta väsymyksestä huolimatta ei meinannut jutuista tulla loppua. Ja hei, Sannalla oli isot kasat Ylä-Satakuntia! (Parkanon paikkalislehteä)

Zürichsee. Ja tuolla vasemmalla olisi ollut Alpit, jos olisin niitä kuvannut....

Perjantaiaamuna nukuttiin oikein ruhtinaallisesti lähemmäs yhdeksää (aupairille toooosi kova juttu! :D) ja pian herätyksen jälkeen lähdettiinkin bussilla kohti Zürichiä. Ja näin heti alkuun täytyy kyllä sanoa, että voi kauhistus kuinka kallis maa tuo Sveitsi on! Bussimatkatkin maksoivat suuntaansa noin kolme euroa puhumattakaan ruuasta ja muista. Ei paljoa tehnyt mieli ostella mitään Saksan hintatasoon tottuneena. Erikoista oli muuten se, että ihan perus H&M:lläkin yhdet kengät olivat 13 euroa kalliimmat Sveitsissä kuin Saksassa!

Meidän onneksemme perjantaina oli aivan mahtava sää; aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpöasteitakin riitti! Neljään asti saimmekin helposti kulutettua aikaa ihan vain kiertelemällä ympäri mäkistä kaupunkia. Kipusimme myös yhteen kaupungin lukuisista kirkontorneista ja sieltä avautuikin aika mieletön näkymä kaupungin ylle, Zürich-järvelle ja tietty niille Alpeille! Oli kyllä niin kaunista.

Matkaoppaani Sanna!

Alkuillasta metroiltiin itsemme takaisin Sannan kotiin ja lähdettin vielä lenkkeilemään hiukkasen. Ilma oli kirkastunut vielä päivästä ja näinkin vielä ne Alpit auringon laskiessa. Näky oli oikeasti aika uskomaton! Vähän tuli sellainen fiilis, että tuon metsän ja järven takana olisi ollut vain jokin juliste, ihan kuin vanhassa Sound of Music -leffassa! :D

Sannan lenkkeilymaastoa...

 Illalla söimme oikein kevyesti raclettea ja reippaana suuntasimme vielä takaisin Zürichin yöelämään Sannan ja Katin kanssa! Parit paikalliset baarit tuli nähtyä ja tequilaakin ekaa kertaa juotua. Mun tequilastory on nyt kyllä se, kuinka sain ekan tequilani appelsiinilohkolla ja kanelilla sitruunan ja suolan sijasta! Ja hei, ei voi enää kyllä valittaa Tikin hintatasosta noiden juomien jälkeen... Suomalaisia on muuten selvästikin liikkunut tuolla alueella aina paljon, sillä monet tulivat juttelemaan paria suomenkielistä sanaa käyttäen, hauskaa! Yöbussissa torkkuen ajeltiin sitten Sannan kanssa kotiin nukkumaan...

Näin kovin innoissani olin. Kati oli jo selvästi ammattilainen.

Lauantaiaamuna hengailtiin Sannan hoitolapsi Nooran kanssa. Käytiin kirjastossa ja syötiin sikahyvää omenapaistosta. Iltapäivällä otettiinkin junalla suunnaksi sitten Saksan rajalla sijaitseva Schaffhausen, jossa Sannan kaveri Ninni asuu. Schaffhausenissa Ninni veti meille lyhyen kaupunkiesittelyn ja kävimme ihailemassa myös Rheinfall-vesiputousta.

Sannan ja Ninni matkalla Rheinfallille.

 Ja voi kuulkaa. Jos Keski-Eurooppaan joskus eksytte, on Rheinfall yksi Pakko nähdä -kohde. Aivan mieletön. Valokuvista ei millään välty koko komeus; ruska, kosken pauhu, vesihöyry... Mieletön paikka!

Vesikin oli aivan kirkasta.

Kassit tietty mukana reippailtiin.

Ilta sujuikin sitten Ninnin kotona viinin, lakun ja pakastepitsan merkeissä. Ninnillä oli käymässä myös eteläafrikkalainen Astyn, joten sain taas vähän virkistettyä englannin taitojanikin. On oikeasti nykyisin tosi vaikea vaihtaa yhtäkkiä saksasta englantiin. Kaikki pikkusanat ja isommatkin tulevat mieleen vain saksaksi. Voi kauhistus. Mutta ilta oli mielettömän kiva. Juteltiin vaan ja otettiin rennosti. Hiukkasen oli huojentavaa kuulla muidenkin kärsivän aupair-kiloista! :D

Merkitse ihmiset klikkaamalla heidän kasvojaan valokuvassa.

Sanna, Astyn ja Anni-pullaposki.

Sunnuntaiaamuna nautittiin kovasti kellojen siirtämisen mukanaan tuomasta lisäunitunnista ja lopulta sitten matkailtiin Sannan kanssa takaisin Zürichiin ja sanottiin heipat rautatieasemalla. Neljän tunnin matka takaisin Eppingeniin kului nopsasti nukkuen ja amerikkalaiseen Daniin tutustuen. En oikeasti ole ikinä tutustunut kehenkään suomalaisissa julkisissa kulkuneuvoissa kun taas täällä on erittäin harvinaista, että joutuisi ilman juttukaveria matkaamaan!

Mutta siis, aivan huippu viikonloppu, suurensuuret kiitokset vielä Sannalle ja tervetuloa käymään täällä Saksassa! Sitten jouluostoksille viimeistään, vai mitä? :)