Heippa taas!

Täällä sitä yhä ollaan, Elsenzissä. Mitään arkea kummallisempaa ei ole tapahtunut, joten ei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaakaan.

Aamupäivät noin yhteen asti hengailen täällä kotona; pesen pyykkiä, urheilen, luen blogeja, teen saksan kurssin läksyjäni, surffailen netissä ja no, yritän nyt vain kuluttaa aikaa. Iltapäivät sitten ollaan lasten kanssa, usein askarrellaan. Oon saanut Lassen ja Rasmuksen innostumaan kaikista leikkaa-liimaa-jutuista! :D Varsinkin Rasmus on erittäin taitava liimaaja. Odottakaapas vaan kuulkaa joulukortteja! Maanantai- ja keskiviikkoillat kuluvatkin sitten kielikoulussa ja muulloin sitten vain olen ja hengailen omissa oloissani. Tännekin tulee pimeä nykyisin jo viiden jälkeen, joten lenkille ei ole iltaisin tullut lähdettyä.

Ei siis mitään kummallista. Tai no eilen oli kyllä kummallisen ylihelppo päivä. Aamulla kävin taas lenkillä ja tein saksan kurssin tehtäväni. Haettiin Ingan kanssa Lasse ja Kjell päiväkodista kahden aikaan ja Inga lähti siitä sitten suoraa Lassen kanssa elokuviin. Rasmus meni suoraan päiväkodista kaverilleen. No, Kjell nukkui sitten kotona puoli viiteen, jolloin menin herättämään pojan (joo, ihan mielettömät unenlahjat!). Kjellin kanssa sitten vähän leikittiin kauppaa ja laulettiin (kyllä, kunnon hoitotäti olen) ja kuuden jälkeen kaikki muutkin tulivat sitten kotiin iltapalalle. Ja sitten suuntasinkin bussilla ja junalla kielikouluun. Jossa oli tarjoiluna tsekkiläisen Zdenkan synttärikuoharia. Ja hyvin mieltäylentävää treenausta improvisoidun puheen pitämiseen.

Perjantai-iltana päiväkotilaiset järjestävät jonkinlaisen Laterne- eli lyhtytapahtuman, ja sinne suuntaammekin varmaankin sitten kaikin. Lauantai-illan olen lapsenvahtina, joten rauhallinen viikonloppu tulossa jälleen.

Nyt taidan lähteä tästä lenkille, kun aurinko paistaa! Säät ovat täällä olleet jo aika tylsän syksyiset, mutta kylmä ei ole ollut - suurinpiirtein kymmenessä asteessa on elohopea pysynyt. Lumesta ei siis vielä tietoakaan tällä suunnalla.