W-burg

Pari viikkoa kestänyt totaaliarki sai mukavan katkon torstai-iltana, kun pääsin kuin pääsinkin matkustamaan Würzburgiin Anni-Lotan luo. Äidin epäilyistä huolimatta mahatauti oli oikeasti jo rauhoittunut, kiitos vain antibiooteille. Ja saakeli-hitto-soikoon-varmasti-paranen -asenteelle.

Ja veljet kuinka kiva oli taas nähdä Anni-Lottaa! Sanomattakin on varmaan selvää, että minulle iski taas mieletön puhetulva. On se vaan niin hienoa, että joku oikeasti ymmärtää nämä kaikki jutut, mitä täällä päässä pyörii! No mutta, asemalta ulos päästyä asetettiin asiat taas tärkeysjärjestykseen - ensimmäiseksi ruokaa! Otimmekin sitten suunnaksi espanjalaisen ravintolan, jossa Anni-Lotta oli syönyt ennenkin hyvää paellaa. Ruan kanssa kävikin sitten vähän köpelösti: paella oli aivan liian suolaista. Tajuttiin sanoa asiasta tosin vasta syötyämme melkein puolet annoksistamme. No, saatiinkin mahat sitten kohtuu täyteen ilmaiseksi. :D Jälkkäreille suunnattiin vielä jäätelöbaariin, jossa pitkin hampain välttelin maitotuotteita ja kaikkia ihania jäätelöannoksia ja tilasin passiohedelmä-sorbetti-drinkin. Ja kyllä kannatti; jestas kuinka oli hyvää ja neljä euroa!

Anni-Lotta kotikadullaan

Perjantaiaamu alkoi aamupalalla tutustuen samalla Anni-Lotan suloisiin hoitolapsiin. Ennen kaupungille lähtöä Anni-Lotta esitteli vielä asuinaluettaan Veitschöchheimia, joka oli seeeehr hübsch!

Tässä minä luontevasti pönötän.

Anni-Lotan kodin vieressä oli valtava ja tosi kiva puisto. Siellä sitten käppäiltiin hetki. Kesällä paikka on varmaan mielettömän hieno.

Ja sitten aurinkokin alkoi paistamaan. Ja lämpötilakin nousi samalla reilusti yli kymmenen asteen. Ja sai pitää aurinkolaseja! Voi kevät. Loisto alku päivälle siis.

Nähtävyys, jota ei tunnistettu.

Würzburgiin bussilla huristeltuamme tehtiin pikainen shoppailukierros ennen Elinan ja Tuomaksen junan saapumista. Kiva keväthamonen sattuikin löytymään, vaikka mitäänhän ei pitänyt ostaa. No mut siis kyllähän mulla pitää olla Pariisiin jotain kivaa päälle laitettavaa!

No Elina ja Tuomaskin sitten treffattiin rautatieasemalla. Ja olihan se nyt hienoa - suomalaisia ystäviä monin kappalein. Todellista luksusta!

Elina, minä ja Tuomas ja taustalla joku linna.

Päivä kuluikin sitten mukavasti kahvitellessa, supersäästä nauttiessa, kaupungin nähtävyyksiä kierrellessä ja vähän kaupoissakin. Ja sitten tietenkin vielä syödessä. Ja jälkiruokaa syödessä. Ah, crepes mansikoilla ja vaniljajätskillä oli aika herkkua. Vaniljajätskissähän ei ole maitoa. Eikä mennyt edes maha sekaisin. :D

Siellä se Main virtaa! (Ja Elinan hiukset kasvaa!??!?!!!)

Würzburg

Würzburg oli muuten tosi kiva kaupunki! Ihan vähän kuin Zürich ainakin tuolta yläilmoista katselessa. Paljon tietty teki ihan loistava sää (menikö jo perille, että sää oli tosi jees?). Suomesta Englannin kautta tänne tulleet Elina ja Tuomas kulkivat ilman takkeja! Täällä aurinko lämmittää jo niin paljon. Huippua, että kerrankin sattui osumaan hyvä sää Suomi-vieraille. :)

Illalla piti kuitenkin taas hyvästellä ystävät, mutta onneksi ei ihan hirveän pitkäksi aikaa. Anni-Lotan kanssa treffataan jo parin viikon päästä Alppi-matkan (!!!) merkeissä ja Elinaakin näkee sitten jo kotona. Junamatka kotiinkin sujui leppoisasti Anni-Lotalta saatuja suomenkielisiä lehtiä lueskellessa ja kaikkea päivän aikana suuhun tungettua sulatellessa (on se kumma, miten aina vieraiden kanssa PITÄÄ syödä liikaa). Täällä kotonakin odotti vielä paketti iskältä Suomesta, joten päivä oli mitä parhain!

Kiitokset vielä Anni-Lotalle ja oli huippua, että Elina ja Tuomas tulitte myös tänne Saksaan. Toivottavasti teillä oli kivaa vielä lauantaina Frankfurtissa. :)