Hyvinhän se joulu sitten lopulta Saksassa sujui. Luntakin saatiin enemmän, kuin Elsenzissä vuosiin – päivän aikana about 30 senttiä!
Päivän ohjelma kulki ihan ennakkotietojen mukaan lasten tahdissa. Ehdin kuitenkin katsoa Kjellin kanssa joulupukin kuumalinjaa ja jopa Lumiukko-animaationkin.
Iltapäiväkahveille Christian oli tehnyt sellaisia lättytaikinapallosia (useimmat saksankieliset termit menee mulla toisesta korvasta sisään ja toisesta alta aikayksikön ulos, niin tämäkin), joiden sisällä oli mansikkamarmeladia. Aikas huippuja olivat! Kahvien jälkeen koittikin sitten lähtö lasten jumalanpalvelukseen protestanttikirkkoon. Kirkko oli protestanteille ominaiseen tyyliin aivan mielettömän pelkistetty ja ohjelma kirkossa aika rento: paljon musiikkia, lasten modernisoitu versio seimikuvaelmasta ja minisaarna. Yksi virsi oli sama kuin suomessa, se gloooooo-o-o-o-oooo-oooo–o-oo-o-o--oooo-ri-a in jotain latinaa.
 |
| Poikia ehkä vähän jännitti. |
Kotiin kirkosta päästyämme, pääsivät lapsetkin vihdoin ensimmäistä kertaa aattona astumaan olohuoneeseen. Christian oli laittanut aamusta alkaen kuusta, lahjoja ja ruokapöytää valmiiksi. Kuusesta huomasikin heti, että lapset eivät olleet osallistuneet sen koristeluun – kaikki koristeet olivat nimittäin nätisti harmoniassa keskenään ja ajatuksella aseteltuja... Kuusessa oli muuten koristeina oikeita jouluomenoitakin! Kauaa ei kuusta maltettu kuitenkaan ihailla, sillä olihan siellä kuusen alla jotain paljon kiinnostavampaa – lahjat!
Alle viisi minuuttia pojilla meni kaikkien lahjojensa auki repimiseen. Lassen mieluisin lahja taisi olla Ben Ten -rannekello/rannetietokone, joka on siis samanlainen valtava muovimötikkä, kuin jollain sarjishahmolla. Rasmus sai toivomansa Buzz Lightyear -robotin ja Kjell oli aivan onnessaan saadessaan lopultakin omat lautaset ja mukin. Siis samanlaiset, kuin isoillaveljilläkin on.
 |
| Lasse ja Rasmus saivat lahjaksi cd-soittimet. |
Lasten mentyä nukkumaan oli nälkä ainakin minulla jo niiiin kova, että olin enemmän kuin tyytyväinen, että fonduetarvikeet olivat valmiiksi pöytään katettuna. Fondue-ateriamme koostui hirven-, possun- ja kananlihoista, monesta erilaisesta itsetehdystä kastikkeesta, marinoiduista porkkanoista, pavuista, herneistä, patongista & tuorejuustoista ja tietenkin punaviinistä. Fonduehan toimi niin, että jokainen otti omaan haarukkaansa palan raakaa lihaa ja laittoi sen sitten kypsymään kattilaan, jossa oli kiehuvaa, mausteista vettä. Ja oikein herkullista oli! Ikinä en le oikeasti tainnut olla suomalaisen jouluaterian jälkeen niin täynnä, kuin fonduen jälkeen olin.
 |
| Jouluateria |
Ruokailun jälkeen availimme sitten mekin pakettimme ja voi onnea, Christkind oli osannut tuoda minullekin muutaman lahjan! Sain aikamoisen paketin saksalaista kulttuuria; levyllisen musiikkia, jonkin klassikkoelokuvan ja isovanhemmilta Baden-Württenbergin alueen ison kuvakirjan. Lisäksi sain vielä hajuveden, herkkuja Christianin vanhemmilta ja kotoakin pienen postipaketin. Eikä unohtaa toki sovi Jesseltäkään saatua pakettia. Vielen Dank vain vielä kaikille! :)
Ilta kului sitten rauhassa yhdessä istuskellessa ja minä juttelin Suomeen Skypessä. Oikein mukava jouluaatto oli kokonaisuudessaan! Yllättäen suurempi koti-ikäväkään ei missään vaiheessa päässyt vaivaamaan. Pieni haikeus ehkä kylläkin silloin, kun kuulin Jennyn ja Oskarin saaneen lahjaksi Nintendo Wiin – mäkin olisin halunnut sulatella kaikkia herkkuja yhdessä pelaillen!
Joulupäivä kuluikin sitten uusien lelujen parissa ja pulkkamäessä. Laskettelu ei kuitenkan oikein ottanut sujuakseen, koska lunta oli oikeasti niin paljon! Kylmä ei kuitenkaan ollut, paria astetta vain pakkasta. Suomalaiseen tapaanhan kuuluu mennä tapanina aina baariin enkä minäkään tästä tavasta ihan paitsi jäänyt. Lasse sai nimittäin lahjaksi Michael Jacksonin, suuren suosikkinsa, kokoelmalevyn, jonka tahdissa sitten iltapäivä tanssittiin.
Ilta kuluikin sitten laukkuja pakkaillen, huomenna kotiiiiiiiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti