Viikon 2 parhaat

Ruoka:
Koko viikonlopun ruuat! Lauantain jauhelihapihvit, perunamuusi ja hernekastike. Lapset tykkäsivätkin vastoin ennakkokäsitystä muusista, joka tarkoittaa toivottua vaihtelua pastalle! Lauantai-iltana jämämuusista paistettiin vielä pannulla sellaisia pihvejä, nekin oli hyviä. Sunnuntaina ruokalistalla oli riisiä ja kana-ratatouillea. Onneksi sitä jäi yli, joten saan huomennakin jatkaa herkuttelua.


Nettisivu:
Ryanair.com. Santeri tulee kyläilemään tänne 2.2-6.2, eli ihan pian! :)) Ja ajatella, alle 50 eurolla!

Seikkailu:
Merirosvojen matka läheiselle järvelle kaloja ruokkimaan. Ei jostain kumman syystä tulleet kalat syömään meidän näkkileipiä, vaikka kuinka niitä houkuteltiin. Lassen mielestä tämä oli suuri vääryys, sillä 5-vuotiaan logiikan mukaan on jo kevät - täällähän ei ole missään lunta ja lämpöasteet ovat pyörineet yli kymmenessä PLUSasteessa.

Liikunta:
Pyöräily sunnuntaiaamuna auringonpaisteessa. Ei toki sovi vähätellä BauchPeinePo -pilatesdvd:täkään (aika oikeaoppisesti varmaan kirjoitettu). Saksan kieli kuulostaa yhä hyvin huvittavalta venyttelyosion rauhallisessa tunnelmassa.

Ilmiö:
No tämä SÄÄ! Ulkona ei tarvita hanskoja, ei pipoja, syystakilla pärjää. Orvokitkin kukkivat. Hullua.

Kulttuurikokemus:
Sunnuntai-illan Harmonic Brass -konsertti Eppingenin kirkossa. Se oli LOISTAVA! Aivan mielettömän loistava. Esiintyjinä oli siis viiden vaskipuhaltajan ryhmä, ja he soittivat niin klassisempaa musiikkia kuin Frank Sinatraa, elokuvien tunnussävelmiä, lastenlauluja jne. ja kaiken ihan mielettömällä svengillä ja huumorilla. Koko Eppingenin iiiiiiso kirkko oli aivan täynnä jo 40 minuuttia ennen konsertin alkua, jolloin me saavuimme pelipaikalle.  Kylmät väreet menivät ainakin minulla konsertin alkaessa Per Gyntin kuuluisalla Aamu-sävelmällä kirkon ollessa pimennettyä. Konsertin päättyessä yleisö osoitti suosiota seisaaltaan. Ja ennen kaikkea, kaikki kolme lasta jaksoivat kuunnella koko kaksi ja puolituntisen konsertin aivan mielettömän tarkkaavaisesti ja kiltisti! Voih, kyllä olisi pitänyt minun perheeni päästä kuulemaan tämä konsertti; kahdeksan vuotta minun trumpetinsoittoa nauttineena he todellakin olisivat ansainneet kuulla, kuinka vaskipuhallinmusiikki voi oikeasti olla echt toll und wunderschön!

Mustelma:
Lassen toinen puoli kasvoista silmäkulmasta posken puoliväliin on vaihtanut tämän viikon aikana väriä sinertävästä punaisen kautta kellertävään. Joo, meillä on täällä vähän tiukemmat kasvatusmetodit.

Addiktio:
Lapset ovat halunneet tällä viikolla joka ilta abendbrotilla toasteja, jotka tehdään siis uudella voileipägrillillä. Ja ovathan ne nyt hyviä, kun sisällä on 50 prosenttista juustoa ja kunnollista kinkkua.

Sotku:
"Slurps-sluprs", sanoivat lenkkarit, kun mutaan metsälenkillä upposivat. "Huoh-huoh", sanoi Anni, kun ei juosta meinannut jaksaa.

Helpotus:
Paluu arkeen. Viime viikonlopun jälkeen olin jo valmis kiroamaan lapset alimpaan helvettiin, mutta kotona kaikki on taas sujunut niiiiin paljon helpommin. On kaikki niinkuin ennenkin...