Strassenfest

Olin eilen suuressa kaljateltassa keinumassa puolelta toiselle toisessa käsivarressa saksalainen Svenja ja toisessa saksalainen keski-ikäinen nainen. Kaikki ihmiset lauloivat nahkahousuisen naisen johdolla laulua, jonka kaikki tunsivat, ja joka kuulosti teknokansanlaulueuroviisulta. Miten minä sinne olin joutunut? :D

Aika kova  bändi oli. Muuten en sitten kuvia ottanutkaan.

Näin. Inga oli soitellut täällä kovin ystävällisesti ennen tuloani minun ikäisilleni nuorille, ja pyytänyt heitä ottamaan yhteyttä minuun. Facebookissa tutustuinkin sitten 19-vuotiaaseen Svenjaan, joka käväisi täällä eilen iltapäivällä. Koko tilanne oli aika absurdi - ihan niinkuin päiväkodissa. "No niin Anni, tässä on sinulle leikkikaveri. Menkää, leikkikää ja olkaa kavereita!" No, onneksi Svenja todella oli mukava ja kutsui minut mukaan, kun he illalla lähtisivät lähikylään katujuhlille. Tottakai lähdin innolla mukaan - olisi tosiaankin kiva oppia tuntemaan täällä omanikäisiä nuoria. Tällä alueella kun ei muita aupaireja taida olla. Tai vielä en ainkaan tunne ketään. Ehkä sitten kielikoulun kautta.

Illalla sitten puoli yhdeksän aikaan kävelin Svenjalle (joka asuu ihan muutaman talon päästä meiltä), joka oli illan kuskina. Juhlat olivat aikalailla samanlaiset kuin Parkanon kuuluisat Paroonin markkinat, mutta myyntikojut oli korvattu suurilla kaljateltoilla (joista sai kyllä ruokaakin, mutta taisi se olut olla pääosassa) ja pieniä shottikojuja. Ihmisiä ei ihan mielettömästi ollut liikenteesä, koska sää oli aika huono, ennekaikkea kylmä! Juhlilla tutustuin kuitenkin Svenjan kavereihin ja ymmärsin jopa aika hyvin heidän juttujaan. Super! Kyllä tämä saksa tästä alkaa luistamaan.

Ja ei muuten ole ihme, jos saksalaisia(kin) pidetään paljon alkoholia käyttävänä kansana. Viinilasilliset maksoivat juhlilla pari euroa, olut samaten, shotit euron luokkaa ja drinkit pari euroa. Hintoihin lisättiin kyllä melkein joka kojulla euron tai parin pantti, jonka sai takaisin lasinsa palautettua. Erikoista! Ja äiti, älä huoli, en kokeillut näitä kaikkia käytännössä! Yhden lasin tarjottua kuoharia vain. (Tiki näistä hinnoista mallia! Tai no, ei tämä systeemi taitaisi kyllä Suomessa toimia, alkoholivero vaan ylös! :D)

Kahdentoista aikaan pihalla tulikin sitten jo ihan liian kylmä ja suunnattiin pari tytön kanssa yhden heistä kotiin syömään jäätelöä ja katsomaan saksalaista versiota Hauskimmista kotivideoista. Kotona täällä olin yhden aikaan ja hyvä niin, olin ihan mielettömän väsynyt! Puoli seisemän herätykset vaativat veronsa...

Ilta oli kaikinpuoli mukava ja oli kiva tutustua ihmisiin täällä! Sain myös kutsun ensi perjantaiksi pari tytön yhteisille synttärijuhlille. Kivaa! Täytyy miettiä jotkin lahjat. Ja joo, en muista oikein kenekään nimiä :D

Ps. Täällä ei kukaan tunne The Baseballsia. Tai yksi tyttö muisti hämärästi 'sen-jonkun-coverbändin'. Miksi ihmeessä se on sitten niin saakelin suosittu meidän suomalaisten keskuudessa???