Nikolaus-päivä on täällä Saksassa lähinnä tärkeä juttu vain lapsille ja lapset saavat silloin pienet paketit ulos jätettyihin saappaisiinsa. Meillä maanantaiaamuna saappaista paljastui jokaiselle pojalle uudet reput ja Suomen joulupukilta kaikille heijastimet, suomalaista joulumusiikkia ja Lasselle & Rasmukselle kertakäyttökamerat. Aamupala kuluikin sitten rattoisasti suomalaisia joululauluja kuunnellen. Päiväkotiin kaikki pojat veivät mukanaan villasukat, joihin Nikolaus oli päivän aikana tuonut suklaata, pähkinöitä ja hedelmiä. Kirjastoreissultaankin pojat olivat saaneet pienet sukat täynnä herkkuja. Niin ja meidän siivooja oli jättänyt pojille suklaa-Nikolaukset. Minäkin sain omani Ingalta.
Nikolaus (kuva) Minun itsenäisyyspäiväni juhliminen jäi Finlandian kuuntelemiseen jonkun Facebook-linkityksen kautta ja illalla kielikurssin jälkeen selailin netistä hienoimmat Linnan juhlien iltapuvut. Pääsin tosiaan kielikurssilta kotiin vasta puoli yhdentoista aikaan, jolloin oli Tarja jo kätellyt kaikki vieraansa. :( Rasmus valokuvaamassa aamuhämärässä. |
Junaan vihdoin päästyäni jatkoin rauhassa juttua miehen kanssa, kun sitten joltain asemalta vaunuun hyppäsi viisi (!) naispuolista lipuntarkastajaa. Eipä siinä mitään, olin ostanut lipun junassa olevasta automaatista. Lipuntarkastaja alkoikin kuitenkin valittamaan, että lippuni ei kelpaa, sillä lippua ei missään nimessä saisi ostaa junan automaatista vaan se pitäisi ostaa jo aseman automaatista. Siinä sitten ne kaikki viisi tarkastajaa kerääntyivät sellaisten ällöttävien haahkalintujen tapaan minun ympärilleni selvittämään asiaa ja lopulta ostin sitten neljän euron lisälipun siitä junassa olevasta automaatista. Maksaessani setelillä tätä maksua sain tietenkin vaihtorahat pikkuhiluina, jolloin kaikki tarkastajat repesivät räkäiseen nauruun. Kiitos vain paljon, erittäin hyvää asiakaspalvelua!
Puolityhjässä junassa viereeni tunki vielä istumaan jokin humalainen nuorimies, joka yritti kovasti ottaa kontaktia koko matkan ajan. Sinsheimissakin mies lähti kävelemään minun perääni (kyllä, en ole harhaluuloinen! :D) ja siinä sitten juoksin 45 minuuttia myöhässä kielikurssilleni. Siellä oli tänään ohjelmassa erilaisten tilastojen vertailua kaikkien kielikurssilaisten kotimaista ja sainpahan olla taas ylpeä suomalaisuudestani! Oikein isänmaalliset fiilikset oli sitten kuitenkin itsenäisyyspäiväillasta.
Mutta kyllä haukuttiin Ingan kanssa yhdessä lipuntarkastajat syvimpään maanrakoon kotimatkalla!
Miksi se automaatti sitten on niissä junissa? Saksalaiset lipuntarkastajilla on kaikilla siis nuttura liian kireällä. Ärsyttää sun puolesta!
VastaaPoistaNo aijaa, sitä oon mäkin ihmetellyt! Mut noilla naisilla ei ollut kyllä nutturoita, ne näytti kaikki pieniltä, lihavilta miehiltä. Inga selvittikin mulle, että lipuntarkastajiksi otetaan Saksassa mahdollisimmatn elämäänsä kyllästyneitä ja epämiellyttäviä ihmisiä. Allekirjoitan täysin. :D
VastaaPoistaAinakin se meidän kokemus ja nyt sun kertomus vahvistaa Ingan kertoman täysin. Ei tarvitse osata kieliä, ei olla ihmisystävällinen, kunhan on vittumainen ja vihainen. Mut tosiaan, saksalaisten hieno idea laittaa automaatit juniin, mut ei niitä saa käyttää, hah typerät matkustajat, luulitteko ihan oikeasti että tästä LIPPUautomaatista saisi muka ostettua matkaLIPUN?!?
VastaaPoistaMulle selvisi, että sitä lippua ei saa ostaa junasta, jos asemallakin olisi automaatti. Mitäs sitten, jos bussi sinne juna-asemalle on myöhässä ja aikaa lipun ostamiseen ei vaan ole?! Eivät halunneet vihaiset, iljettävät naiset vastata tuohon kysymykseeni.
VastaaPoista